Suosittelijani Vantaan valtuustoon

Huomenna äänestetään, joten tässä viisi huipputyyppiä kertomassa, miksi olen heidän mielestään hyvä ehdokas vantaalaisille✊

📣Merja Kyllönen, kansanedustaja, ex-meppi:”Herätys Vantaa, nyt äänestämään lähtekää,On helppoa ääni antaa, sillä Tuomas ei sanattomaks jää. Virtaa ja tekemisen tahtoa, toimelias Tuomas valtuustoon!”



📣Liban Sheikh, Vasemmistonuorten puheenjohtaja:”Olen tutustunut Tuomakseen poliittisen vaikuttamisen tiimellyksessä. Arvostan hänessä nuorekasta tapaa vaikuttaa ja aktiivista toimintaa sekä paikallistasolla että laajemmin reilumman työelämän puolesta. Tuomaksesta Vantaa saisi ympäristötietoisen sekä aidosti nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia edistävän päättäjän.”



📣Mari Ikonen, Vasemmistoaktiivi Rovaniemeltä:”Vaikka Tuomas saattaa näyttää silloin tällöin kokoomusnuorelta, on sen sydän ja arvot vahvasti vasemmalla! Tää ay-jyrä on ottanut haltuun niin TikTokin kuin Vantaan politiikan ja lupaa viedä mennessään myös homofobiset lakanat. Tuomaksesta myös paistaa kotiseuturakkaus läpi, ainakin niin usein se muistuttaa Vantaan paremmuudesta. Ja tottahan se on, Vantaa on varmasti hyvä paikka, jos siellä on päättämässä sellaisia ihmisiä kuin Tuomas!”



📣Oskari Rintala, tutkija:”Suositus Tuomakselle! Pitkän linjan ystävälle, luotettavalle, reilulle ja tukea tarjoavalle. Tekijänä aktiiviselle, periksiantamattomalle ja aikaansaavalle. Anna ääni Tubelle (295) minun ja Vantaan puolesta.”



📣Eeva-Maria Grekula, köyhyysturkija:”Tuomas Suihkonen on paras valinta, kun haluat Vantaan valtuustoon fiksun nuoren ajamaan panostuksia esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin, joukkoliikenteeseen ja mielenterveyspalveluihin. Tuomas on harkitsevainen ja järkevä kaveri, jolta löytyy myös hyväntuulista huumoria keventämään asioita.”

Allekirjoita kuntalaisaloite: Hiekkaharjun Aito avioliitto banderolli on poistettava

Vantaan Hiekkaharjussa on jo vuosia ollut esillä Aito avioliitto- banderolli, joka loukkaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Vantaan kaupungin tulee selvittää, että miten Hiekkaharjussa sijaitseva Aito avioliitto- banderolli voidaan poistaa.

🌈
🌈
🌈

Tällä hetkellä Vantaan rakennusjärjestys ei mahdollista toimenpideluvan vaatimista banderollien pitkäaikaiseen kiinnitykseen, mutta esimerkiksi Helsingissä tilanne on toinen: siellä kahden viikon jälkeen tällainen toimenpidelupa vaaditaan. Vantaalla banderollia pidetään kyseisen tontin omaisuutena, vaikka sen tarkkaan harkittu sijainti ja provosoiva viesti ovat selkeästi tarkoitettu banderollin pitäjien toimesta julkiseen katukuvaan. Tapauksessa ei voida vedota sananvapauteen, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimien tuomioissakin katsotaan, että ihmisarvoa loukkaava materiaali ei nauti sananvapauden suojaa.

Vantaan kaupungin tulee selvittää, miten rakentamis- tai kaavoitusmääräyksiä voi muuttaa niin, ettei ihmisoikeuksia loukkaavia kannanottoja näy katukuvassa tämänhetkisellä tavalla luoden turvattomuutta.

Vantaan tulee pyrkiä aidosti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vaalimiseen sekä oikeudenmukaiseen ja turvattuun elämään kaikille. Ihmisoikeuksia loukkaavilla sanomalla ei tule olla näkyvyyttä Vantaan katukuvassa, vaan Vantaan tulee olla kunta, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä. Täten toivon tämän kuntalaisaloitteen päätyvän Vantaan kaupungin osalta laajempaan tarkasteluun ja käsittelyyn.

Allekirjoita kuntalaisaloite:https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/21103

Luodaan Tikkurilasta värikäs kulttuurikohde – Kirjastopuistoon voisi tehdä graffitiseinän

Julkaistu Vantaan Sanomissa 5.6.2021

Graffitiseinä toisi monenlaisia hyötyjä, kun yhteisöllisyys lisääntyisi ja kaupunkikuva kohentuisi, kirjoittaja toteaa.

Graffiti on tärkeä taidemuoto, joka on vakiinnuttanut asemansa osana Vantaankin kaupunkikulttuuria. Tutkimusten mukaan ihminen tuntee olonsa turvallisemmaksi katutaiteen sävyttämillä julkisilla paikoilla. Yhdysvalloissa on havaittu, että mitä enemmän katutaidetta esiintyy tietyllä alueella, sitä vähemmän siellä on rikollisuutta.

Myyrmäki-liikkeen ansiosta Länsi-Vantaa tunnetaan nykyisin nimenomaan katutaiteestaan, jota tullaan jopa ihailemaan muualta.

Tikkurilan graffitiseinään kuka tahansa saisi maalata oman taideteoksensa. Vaihtuvat graffitit elävöittävät kaupunkikuvaa. Paikkakin on jo olemassa Tikkurilan Kirjastopuistossa: toistaiseksi väljästi rakennetulle alueelle olisi helppo pistää pystyyn oma seinä, jonka äärelle itse kukin, vauvasta vaariin, voisi itseään tulla toteuttamaan.

Graffitiseinän rakentaminen on kaupungille erittäin edullista, eikä sen kunnossapito vaadi suuria summia. Tälläkin hetkellä katutaidekohteet koristavat Vantaata muun muassa Myyrmäessä, Hakunilassa, Havukoskella ja Martinlaaksossa.

Graffitiseinän hyödyt ovat monenlaiset: yhteisöllisyys, taide ja kaupunkikuvan kohentaminen yhdistyvät samassa hankkeessa. Myös laiton maalaaminen vähentyy.

Etenkin nuorten suosimana taidemuotona graffiti tarjoaisi väylän kaupunkikuvan elävöittämiseen. Graffitiseinän yhteydessä on luontevaa toteuttaa yhteisöllisiä taideprojekteja etenkin nuorille, mikä edesauttaa osallistumista ja vähentää syrjäytymistä.

Tehdään Tikkurilasta värikäs kulttuurikohde!

Tuomas Suihkonen vaaliehdokas (vas.)

Likkumisen tarve kasvaa Vantaalla

Vantaalaisessa liikennesuunnittelussa tulee huomioida väestönkasvun kapasiteettihaasteet ja pitää katse tiukasti tulevassa: toisin sanoen tehdä panostuksia kaupunkiraideliikenteeseen ja pyöräilybaanoihin.

Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä Vantaa on kasvanut räjähdysmäisesti, ja trafiikki kunnan sisällä kasvaa peräti kolmasosalla nykymenosta. Autoliikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan voi kasvaa, puhumattakaan parkkipaikoista – niinpä lähitulevaisuudessa sopiikin panostaa ennen kaikkea joukkoliikenteeseen, jolla ruuhkaisiksi käyvistä autoteistä saadaan puristettua kaikki hyöty irti.

Julkisesta liikenteestä tulee tehdä edullista ja toimivaa, eikä lippujen hinnat tai puutteelliset linjat saa rajoittaa kenenkään liikkumista, saati palveluiden luokse pääsemistä. Reittien olisi hyvä varmistaa pääsy myös virkistysalueille, kuten Kuusijärvelle. Asukkaiden kokemukset liikenteestä tulee ottaa paremmin huomioon: kyselyistä, palautteista ja keskustelutilaisuuksista täytyy rakentaa entistä osallistuttavampia.

Kestävä kaupunki panostaa myös laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja luo mahdollisimman esteettömiä ja turvallisia baanoja. Kannustetta fillarointiin saadaan myös sillä, että reiteistä pidetään huolta talvisinkin, ja juna-asemille varmistetaan suojaisat säilytyspaikat. Vantaan omat Alepa-fillarit tulisi oitis yhdistää naapurikuntien kaupunkipyöräjärjestelmiin.

Raide-Jokeri 3 on elintärkeä osa kipeästi kaivattuja liikenneratkaisuja. Itä-Vantaan ja Aviapoliksen väliselle kasvukäytävälle ei löydy sellaista kumipyörävaihtoehtoa, joka kykenisi tarpeeksi hyvin liikuttamaan lähitulevaisuuden ihmismassoja. Sekä Helsinki että Espoo panostavat vimmatusti pikaraitioteihin, ja Vantaan ratikka kulkee käsi kädessä näiden hankkeiden kanssa. Ratikalla pääsisi jatkossa kulkemaan kätevästi suoraan naapurikuntiin niin Länsimäestä, Tammistosta kuin Länsi-Vantaaltakin.

Usein vastaehdotukseksi nimetty superbussivaihtoehto ei ole järkevä investointi, eikä sitä ole katsottu voittajana naapurikunnissakaan. Vantaalla oman kaistansa kahmiva bussi vaatisi sekin 40 miljoonan euron varikon, 20–40 miljoonan euron kaluston ja satojen miljoonien edestä kadunmuokkausjärjestelyitä. Artic XL -pikaraitiovaunuun mahtuu 180 matkustajaa ja pidennettyyn malliin jopa 240, puhumattakaan lastenvaunuista, pyöristä ja muusta matkatavarasta, joille varataan erikseen tilaa. Yli sadan matkustajan sähköisten bussien saatavuus markkinoilla on epävarmaa, ja kaksinivelisissä busseissa onkin tarjolla vain kaasuhybrideitä –  sadan matkustajan kaasubussi ei siis mitenkään voi vetää vertoja nollapäästöiselle, omalla jarruenergiallaan kulkevalle kustannustehokkaalle ratikalle. Bussikalusto myös vanhenee 15 vuotta raitiovaunua aikaisemmin, mikä tuo hankintojen yksikköhintoja salakavalasti lähemmäksi toisiaan. Superbussi toisi kasan kustannuksia, muttei kykenisi ratikan lailla sitomaan väestöä joukkoliikenteen pariin eikä vähentäisi henkilöautoriippuvuutta.

TEESIT

1. Otetaan kaikki hyöty irti kiskoista.

2. Panostus pyöräilybaanoihin on harppaus kohti kestävää ja hyvinvoivaa liikkumista.

3. Osallistavasta, asukasdemokraattisesta liikennesuunnittelusta tulee tehdä helposti lähestyttävää.


Superbussiselvitys: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/148993_148305_Vantaan_ratikka_Superbussi_2019-11-15_.pdf

Autoteiden ruuhkaisuuskartat:
https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/145497_Asia_4_Liite_1_Yleiskaavan_liikenteelliset_vaikutukset_raportti.pdf

RATIKKA

Rakennus 393 milj.                          
(Valtion osuus 113 milj., Helsingin 12 milj. ja HSL:n 134 milj. euroa.
-> Vantaalle jää maksettavaa n. 134 miljoonaa.)

Varikko 67 milj.                                                                                                                                             35m vaunu 3,5 milj. euroa

Liikennöintikustannus 18,5 milj. / vuosi                                                                                                                

tarvitaan 22kpl = 77 milj. euroa

BUSSI

Kadunmuokkaustyöt alustavasti 155 milj. + Nivelbussi 620 000 euroa

Latausasemainfrastruktuuri 500 000 – 1milj.                                                                         

tarvitaan 29kpl = 18 milj. euroa

Varikko 40,5milj.                                                                                                                           

2-nivelinen 1,2 milj. euroa

Liikennöintikustannus 10,5 milj. /vuosi                                                                                                                

tarvitaan 32kpl = 38,5 milj. euroa
(mutta vähemmän käyttäjiä, vähemmän lipputuloja)

Hiekkaharjun Aito avioliitto banderolli on poistettava

Kukaan ei varmastikaan ole välttynyt Vantaan Hiekkaharjussa sijaitsevalta Aito avioliitto- banderollilta, joka on polkenut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden kehitystä ja pilannut vantaalaista katukuvaa useamman vuoden ajan. Tyytymättömyyttä on ilmaistu monin keinoin, mutta plakaatti on pystytetty yksityistalon seinustaa vasten aina uudestaan ja uudestaan. Banderollin koskemattomuuden valvomiseksi tonttia ympäröivä aita on vuorattu piikeillä, ja sen ympärillä on useita valvontakameroita. Tämä kertoo siitä, miten huolestuttavan, jopa vaarallisen, itsepintaisesti banderollin sanomaa ollaan valmiita puolustamaan.

Olen aikaisemmin, vuonna 2019, ottanut kantaa Vantaan Sanomissa banderollin poistamiseksi, mutta varsin kyseenalaiset lakipykälät tulevat tässä vastaan. Vantaan rakennusjärjestys ei mahdollista toimenpideluvan vaatimista banderollien pitkäaikaiseen kiinnitykseen, mutta esimerkiksi Helsingissä tilanne on toinen – siellä kahden viikon jälkeen tällainen toimenpidelupa vaaditaan. Vantaalla banderollia siis pidetään yksinkertaisesti kyseisellä tontilla olevana omaisuutena, vaikka sen tarkkaan harkittu sijainti ja provosoiva viesti ovat selkeästi tarkoitettu julkiseen katukuvaan.

Hiekkaharjun banderolli luo mielikuvan Vantaasta ahdasmielisenä kaupunkina, jossa ihmiset eivät saa olla ja rakastaa vapaasti ketä haluavat. Minä haluan olla luomassa Vantaata, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä. Pyrin tällä postauksella aktivoimaan ihmisiä julkiseen keskusteluun, ja painostamaan Vantaan kaupunkia tarkastelemaan toimiaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuteen. Tulevissa kuntavaaleissa kehotan myös kaikkia vantaalaisia antamaan äänensä niille ehdokkaille, jotka vaativat oikeudenmukaista ja turvattua elämää kaikille, ei vain harvoille.

Kuntavaalit siirtyvät!

Kuntavaalien uusi vaalipäivä on 13.6.

Vaalien siirtämistä ei tehty kevyin perustein, vaan siihen johti tämänhetkinen tartuntatilanne. Tilanteeseen olisi pitänyt varautua, mutta kuka olisi voinut tietää, että maaliskuussa 2021 tartuntaluvut ovat näin korkealla?

Nyt tärkeintä on nyt ihmisten terveys ja, että vaalit järjestetään mahdollisimman turvallisesti, jotta kaikki pääsevät äänestämään.

Itse olen ollut jatkuvasti huolissani erityisesti äänestyspaikoilla vaaleja toimittavien vaalivirkailijoiden turvallisuudesta. Miten heidän terveytensä olisi taattu, kun samalla äänestyspaikalla voi käydä äänestyspäivän aikana satoja äänestäjiä?

Yksi syy tilanteeseen on myös jatkuva julkishallinnosta nipistäminen. Tämä on johtanut siihen, että pakolliset asiat, eli lakisääteisesti hoidettavat asiat tehdään, mutta esimerkiksi koronan tapaisiin erikoistilanteisiin ei ole resursseja.

Itse haluan toivottaa tsempit kaikille ehdokkaille, demokratian sankareille!

Kampanja jatkuu ainakin minulla normaalisti aina vaalipäivään asti!

Vantaan kasvu tarvitsee kiskoja – ”Liikenneverkko on vetovoimatekijä, ja se estää alueiden eriytymistä”

Jos emme tee panostuksia joukkoliikenteeseen nyt, meillä on tulevaisuudessa käsissämme velan lisäksi heikosti toimiva joukkoliikenne, kirjoittaja sanoo.

Kuumana käyvä Vantaan ratikkakeskustelu on suistunut vaalipopulismin raiteille. Esimerkiksi mielipidekirjoituksessa (17.2.) “Valmistellaanko Vantaalla pakkomyönteisyyttä ratikalle? – ”Vantaan talous ei kestä monia samanaikaisia mittavia hankkeita” esitetään Vantaan ratikan suunnittelun lopettamista kertomatta vaihtoehtoisista liikkumismuodoista.

Tämä on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa, koska jos emme tee panostuksia joukkoliikenteeseen nyt, meillä on tulevaisuudessa käsissämme velan lisäksi heikosti toimiva joukkoliikenne.

Vantaalla bussit alkavat olla jo nyt ruuhkautuneita. Superbussivaihtoehto on moneen kertaan laskelmissa torpattu — aivan kuten Helsingissä, Tampereella ja väestöltään meitä pienemmässä Turussakin.

Elokuussa Tampereen kaduille ilmestyvä ratikka on meillekin oiva tiennäyttäjä, tarpeellinen ja kaikin puolin onnistunut hanke, josta paikalliset ovat varsin ylpeitä.

Monet porisevat Vantaan velan määrästä, kun puhutaan ratikasta. Vantaalla on kuitenkin vähemmän konsernivelkaa kuin esimerkiksi Espoolla. Ratikan kustantaisivat Vantaan lisäksi valtio, HSL ja mahdollisesti myös EU, jolloin kokonaiskustannukset Vantaan osalta laskevat merkittävästi.

Kaupungin arvion mukaan ratikan avulla saatavat hyödyt pelkästään kiinteistöistä ovat jopa 680 miljoonaa euroa. Näitä rahoja kunta tarvitsee kipeästi kaupungin palveluihin.

Sen lisäksi, että liikenneverkko on vetovoimatekijä, se estää alueiden eriytymistä, koska hyvät julkiset yhteydet helpottavat ihmisten kulkemista eri alueiden välillä. Ratikka vähentää myös liikenteen ympäristöhaittoja ja auttaa meitä kohti hiiletöntä aikakautta.

Vaalikiihkon lisääntyessä meidän pitää muistaa, ettei päätöksiä ole syytä tehdä mututuntumalla, vaan tietoon perustuen. Kunnan muiden palvelujen asettaminen vastakkain ratikkahankkeen kanssa ei ole kestävää, koska kaikkia palveluita tarvitaan.

On selvää, että Vantaan kasvu tarvitsee kiskoja ja ratikka tulee olemaan kiinteä osa 2030-luvun Vantaata.

Tuomas Suihkonen vaaliehdokas (vas.)

Julkaistu Vantaan Sanomissa 26.2.2021

”Helsingistä muutetaan Vantaalle, Suomen aidoimpaan kaupunkiin”

27-vuotias Tuomas Suihkonen vaatii, että ulkojääkentät ja liikuntapaikat pidetään kunnossa. Jalkapallo ja pipolätkä pitävät mielenterveyttä yllä koronan keskellä. 

Vantaan Vasemmiston ehdokas Tuomas Suihkonen kävelee haastattelua varten kauppakeskus Tikkuriin ulkomuistista. Hän on syntynyt ja asunut Vantaalla aina.

”Paljasjalkaisena tikkurilalaisena arvostan Vantaata korkealle. Niin arvostavat näköjään myös muut, koska muuttoliike on Helsingistä tänne päin. Tämä on Suomen aidoin kaupunki”, hän sanoo hymyillen.­

Ehkä Vantaalle muuttaneet ex-helsinkiläiset huomasivat korona-aikoina, miten hienoja metsäalueita ja ulkoliikuntamahdollisuuksia kaupungissa on. Niiden puolesta Suihkonen puhuu kuntapoliitikassa.

”Etenkin nuorille pipolätkä ja jalkapallo ovat tasa-arvoisia lajeja, joita voi harrastaa ilman isoja pääomia. Koronan aikaan kävi kuitenkin ilmi, että näitä paikkoja on liian vähän. Ulkojäillä oli jäätävä ruuhka koko talven. Ulkoliikuntapaikkoja pitää olla lisää.”

Ulkojäät ovat kutistuneet Suihkosen elinaikana ilmaston lämpenemisen myötä. 27-vuotias Helsingin yliopistossa historiaa opiskeleva Suhkonen kuuluu milleniaalien sukupolveen, joka vaatii ilmastokriisin ratkaisemista. 

”Kuntatasolla yksi merkittävimmistä asioista on liikkuminen. Julkisen liikenteen pitää toimia hyvin. Ilmastotekojen kuluja ei saa kuitenkaan kaataa työväenluokan maksettavaksi, vaan päästövähennykset pitää toteuttaa oikeudenmukaisesti. Tiesitkö, että Aalto-yliopiston selvityksen mukaan pienituloiset autonomistajat ajavat joka tapauksessa vähemmän kuin suurituloiset?”

Jos Suihkonen nähdään kaupunginvaltuustossa, mitä muuta hän siellä tavoittelee?

”Parempia mielenterveyspalveluita. Koronaeristys on lisännyt ihmisten mielenterveysongelmia. Matalan kynnyksen walk in -toiminnasta on hyviä kokemuksia ennen koronaa: tuen tarvitsijan ei pidä esittää diagnooseja tai lähetteitä, psykiatrisen sairaanhoitajan puheille pääsee saman tien.”

Pidempiaikaiseen mielenterveyshoitoon oli kuitenkin vaikea päästä jo ennen koronaa, ja pandemia-aika pahensi tilannetta entisestään. Psykiatria on erikoissairaanhoitoa, jonne pääsee vain terveyskeskuslääkärin lähetteellä, ja lääkärinajat ovat kortilla.

”Jonotusajat ovat Vantaalla liian pitkiä. Odottaessa ihmisen mielenterveysongelmat ehtivät pahentua.”

Mikä motivoi lähtemään ehdolle?

”Oikeudenmukaisuus. Politiikan tehtävä on edesauttaa hyvinvointia. Jos aina vain jatkamme palveluiden leikkaamista, hyvätuloiset varmasti pärjäävät, mutta entä muut? Tulen itse työväenluokkaisesta perheestä ja hyvinvointivaltion ansiosta olen tässä.” 

Haastattelija: Kukka-Maria Ahokas