Vantaalaisessa liikennesuunnittelussa tulee huomioida väestönkasvun kapasiteettihaasteet ja pitää katse tiukasti tulevassa: toisin sanoen tehdä panostuksia kaupunkiraideliikenteeseen ja pyöräilybaanoihin.
Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä Vantaa on kasvanut räjähdysmäisesti, ja trafiikki kunnan sisällä kasvaa peräti kolmasosalla nykymenosta. Autoliikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan voi kasvaa, puhumattakaan parkkipaikoista – niinpä lähitulevaisuudessa sopiikin panostaa ennen kaikkea joukkoliikenteeseen, jolla ruuhkaisiksi käyvistä autoteistä saadaan puristettua kaikki hyöty irti.
Julkisesta liikenteestä tulee tehdä edullista ja toimivaa, eikä lippujen hinnat tai puutteelliset linjat saa rajoittaa kenenkään liikkumista, saati palveluiden luokse pääsemistä. Reittien olisi hyvä varmistaa pääsy myös virkistysalueille, kuten Kuusijärvelle. Asukkaiden kokemukset liikenteestä tulee ottaa paremmin huomioon: kyselyistä, palautteista ja keskustelutilaisuuksista täytyy rakentaa entistä osallistuttavampia.
Kestävä kaupunki panostaa myös laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja luo mahdollisimman esteettömiä ja turvallisia baanoja. Kannustetta fillarointiin saadaan myös sillä, että reiteistä pidetään huolta talvisinkin, ja juna-asemille varmistetaan suojaisat säilytyspaikat. Vantaan omat Alepa-fillarit tulisi oitis yhdistää naapurikuntien kaupunkipyöräjärjestelmiin.
Raide-Jokeri 3 on elintärkeä osa kipeästi kaivattuja liikenneratkaisuja. Itä-Vantaan ja Aviapoliksen väliselle kasvukäytävälle ei löydy sellaista kumipyörävaihtoehtoa, joka kykenisi tarpeeksi hyvin liikuttamaan lähitulevaisuuden ihmismassoja. Sekä Helsinki että Espoo panostavat vimmatusti pikaraitioteihin, ja Vantaan ratikka kulkee käsi kädessä näiden hankkeiden kanssa. Ratikalla pääsisi jatkossa kulkemaan kätevästi suoraan naapurikuntiin niin Länsimäestä, Tammistosta kuin Länsi-Vantaaltakin.
Usein vastaehdotukseksi nimetty superbussivaihtoehto ei ole järkevä investointi, eikä sitä ole katsottu voittajana naapurikunnissakaan. Vantaalla oman kaistansa kahmiva bussi vaatisi sekin 40 miljoonan euron varikon, 20–40 miljoonan euron kaluston ja satojen miljoonien edestä kadunmuokkausjärjestelyitä. Artic XL -pikaraitiovaunuun mahtuu 180 matkustajaa ja pidennettyyn malliin jopa 240, puhumattakaan lastenvaunuista, pyöristä ja muusta matkatavarasta, joille varataan erikseen tilaa. Yli sadan matkustajan sähköisten bussien saatavuus markkinoilla on epävarmaa, ja kaksinivelisissä busseissa onkin tarjolla vain kaasuhybrideitä – sadan matkustajan kaasubussi ei siis mitenkään voi vetää vertoja nollapäästöiselle, omalla jarruenergiallaan kulkevalle kustannustehokkaalle ratikalle. Bussikalusto myös vanhenee 15 vuotta raitiovaunua aikaisemmin, mikä tuo hankintojen yksikköhintoja salakavalasti lähemmäksi toisiaan. Superbussi toisi kasan kustannuksia, muttei kykenisi ratikan lailla sitomaan väestöä joukkoliikenteen pariin eikä vähentäisi henkilöautoriippuvuutta.
TEESIT
1. Otetaan kaikki hyöty irti kiskoista.
2. Panostus pyöräilybaanoihin on harppaus kohti kestävää ja hyvinvoivaa liikkumista.
3. Osallistavasta, asukasdemokraattisesta liikennesuunnittelusta tulee tehdä helposti lähestyttävää.
Superbussiselvitys: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/148993_148305_Vantaan_ratikka_Superbussi_2019-11-15_.pdf
Autoteiden ruuhkaisuuskartat:
https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/145497_Asia_4_Liite_1_Yleiskaavan_liikenteelliset_vaikutukset_raportti.pdf
RATIKKA
Rakennus 393 milj.
(Valtion osuus 113 milj., Helsingin 12 milj. ja HSL:n 134 milj. euroa.
-> Vantaalle jää maksettavaa n. 134 miljoonaa.)
Varikko 67 milj. 35m vaunu 3,5 milj. euroa
Liikennöintikustannus 18,5 milj. / vuosi
tarvitaan 22kpl = 77 milj. euroa
BUSSI
Kadunmuokkaustyöt alustavasti 155 milj. + Nivelbussi 620 000 euroa
Latausasemainfrastruktuuri 500 000 – 1milj.
tarvitaan 29kpl = 18 milj. euroa
Varikko 40,5milj.
2-nivelinen 1,2 milj. euroa
Liikennöintikustannus 10,5 milj. /vuosi
tarvitaan 32kpl = 38,5 milj. euroa
(mutta vähemmän käyttäjiä, vähemmän lipputuloja)
Tuomas Suihkonen 