Likkumisen tarve kasvaa Vantaalla

Vantaalaisessa liikennesuunnittelussa tulee huomioida väestönkasvun kapasiteettihaasteet ja pitää katse tiukasti tulevassa: toisin sanoen tehdä panostuksia kaupunkiraideliikenteeseen ja pyöräilybaanoihin.

Kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä Vantaa on kasvanut räjähdysmäisesti, ja trafiikki kunnan sisällä kasvaa peräti kolmasosalla nykymenosta. Autoliikenteen käytössä oleva tila ei kuitenkaan voi kasvaa, puhumattakaan parkkipaikoista – niinpä lähitulevaisuudessa sopiikin panostaa ennen kaikkea joukkoliikenteeseen, jolla ruuhkaisiksi käyvistä autoteistä saadaan puristettua kaikki hyöty irti.

Julkisesta liikenteestä tulee tehdä edullista ja toimivaa, eikä lippujen hinnat tai puutteelliset linjat saa rajoittaa kenenkään liikkumista, saati palveluiden luokse pääsemistä. Reittien olisi hyvä varmistaa pääsy myös virkistysalueille, kuten Kuusijärvelle. Asukkaiden kokemukset liikenteestä tulee ottaa paremmin huomioon: kyselyistä, palautteista ja keskustelutilaisuuksista täytyy rakentaa entistä osallistuttavampia.

Kestävä kaupunki panostaa myös laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja luo mahdollisimman esteettömiä ja turvallisia baanoja. Kannustetta fillarointiin saadaan myös sillä, että reiteistä pidetään huolta talvisinkin, ja juna-asemille varmistetaan suojaisat säilytyspaikat. Vantaan omat Alepa-fillarit tulisi oitis yhdistää naapurikuntien kaupunkipyöräjärjestelmiin.

Raide-Jokeri 3 on elintärkeä osa kipeästi kaivattuja liikenneratkaisuja. Itä-Vantaan ja Aviapoliksen väliselle kasvukäytävälle ei löydy sellaista kumipyörävaihtoehtoa, joka kykenisi tarpeeksi hyvin liikuttamaan lähitulevaisuuden ihmismassoja. Sekä Helsinki että Espoo panostavat vimmatusti pikaraitioteihin, ja Vantaan ratikka kulkee käsi kädessä näiden hankkeiden kanssa. Ratikalla pääsisi jatkossa kulkemaan kätevästi suoraan naapurikuntiin niin Länsimäestä, Tammistosta kuin Länsi-Vantaaltakin.

Usein vastaehdotukseksi nimetty superbussivaihtoehto ei ole järkevä investointi, eikä sitä ole katsottu voittajana naapurikunnissakaan. Vantaalla oman kaistansa kahmiva bussi vaatisi sekin 40 miljoonan euron varikon, 20–40 miljoonan euron kaluston ja satojen miljoonien edestä kadunmuokkausjärjestelyitä. Artic XL -pikaraitiovaunuun mahtuu 180 matkustajaa ja pidennettyyn malliin jopa 240, puhumattakaan lastenvaunuista, pyöristä ja muusta matkatavarasta, joille varataan erikseen tilaa. Yli sadan matkustajan sähköisten bussien saatavuus markkinoilla on epävarmaa, ja kaksinivelisissä busseissa onkin tarjolla vain kaasuhybrideitä –  sadan matkustajan kaasubussi ei siis mitenkään voi vetää vertoja nollapäästöiselle, omalla jarruenergiallaan kulkevalle kustannustehokkaalle ratikalle. Bussikalusto myös vanhenee 15 vuotta raitiovaunua aikaisemmin, mikä tuo hankintojen yksikköhintoja salakavalasti lähemmäksi toisiaan. Superbussi toisi kasan kustannuksia, muttei kykenisi ratikan lailla sitomaan väestöä joukkoliikenteen pariin eikä vähentäisi henkilöautoriippuvuutta.

TEESIT

1. Otetaan kaikki hyöty irti kiskoista.

2. Panostus pyöräilybaanoihin on harppaus kohti kestävää ja hyvinvoivaa liikkumista.

3. Osallistavasta, asukasdemokraattisesta liikennesuunnittelusta tulee tehdä helposti lähestyttävää.


Superbussiselvitys: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/148993_148305_Vantaan_ratikka_Superbussi_2019-11-15_.pdf

Autoteiden ruuhkaisuuskartat:
https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/145497_Asia_4_Liite_1_Yleiskaavan_liikenteelliset_vaikutukset_raportti.pdf

RATIKKA

Rakennus 393 milj.                          
(Valtion osuus 113 milj., Helsingin 12 milj. ja HSL:n 134 milj. euroa.
-> Vantaalle jää maksettavaa n. 134 miljoonaa.)

Varikko 67 milj.                                                                                                                                             35m vaunu 3,5 milj. euroa

Liikennöintikustannus 18,5 milj. / vuosi                                                                                                                

tarvitaan 22kpl = 77 milj. euroa

BUSSI

Kadunmuokkaustyöt alustavasti 155 milj. + Nivelbussi 620 000 euroa

Latausasemainfrastruktuuri 500 000 – 1milj.                                                                         

tarvitaan 29kpl = 18 milj. euroa

Varikko 40,5milj.                                                                                                                           

2-nivelinen 1,2 milj. euroa

Liikennöintikustannus 10,5 milj. /vuosi                                                                                                                

tarvitaan 32kpl = 38,5 milj. euroa
(mutta vähemmän käyttäjiä, vähemmän lipputuloja)

Hiekkaharjun Aito avioliitto banderolli on poistettava

Kukaan ei varmastikaan ole välttynyt Vantaan Hiekkaharjussa sijaitsevalta Aito avioliitto- banderollilta, joka on polkenut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden kehitystä ja pilannut vantaalaista katukuvaa useamman vuoden ajan. Tyytymättömyyttä on ilmaistu monin keinoin, mutta plakaatti on pystytetty yksityistalon seinustaa vasten aina uudestaan ja uudestaan. Banderollin koskemattomuuden valvomiseksi tonttia ympäröivä aita on vuorattu piikeillä, ja sen ympärillä on useita valvontakameroita. Tämä kertoo siitä, miten huolestuttavan, jopa vaarallisen, itsepintaisesti banderollin sanomaa ollaan valmiita puolustamaan.

Olen aikaisemmin, vuonna 2019, ottanut kantaa Vantaan Sanomissa banderollin poistamiseksi, mutta varsin kyseenalaiset lakipykälät tulevat tässä vastaan. Vantaan rakennusjärjestys ei mahdollista toimenpideluvan vaatimista banderollien pitkäaikaiseen kiinnitykseen, mutta esimerkiksi Helsingissä tilanne on toinen – siellä kahden viikon jälkeen tällainen toimenpidelupa vaaditaan. Vantaalla banderollia siis pidetään yksinkertaisesti kyseisellä tontilla olevana omaisuutena, vaikka sen tarkkaan harkittu sijainti ja provosoiva viesti ovat selkeästi tarkoitettu julkiseen katukuvaan.

Hiekkaharjun banderolli luo mielikuvan Vantaasta ahdasmielisenä kaupunkina, jossa ihmiset eivät saa olla ja rakastaa vapaasti ketä haluavat. Minä haluan olla luomassa Vantaata, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä. Pyrin tällä postauksella aktivoimaan ihmisiä julkiseen keskusteluun, ja painostamaan Vantaan kaupunkia tarkastelemaan toimiaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuteen. Tulevissa kuntavaaleissa kehotan myös kaikkia vantaalaisia antamaan äänensä niille ehdokkaille, jotka vaativat oikeudenmukaista ja turvattua elämää kaikille, ei vain harvoille.

Kuntavaalit siirtyvät!

Kuntavaalien uusi vaalipäivä on 13.6.

Vaalien siirtämistä ei tehty kevyin perustein, vaan siihen johti tämänhetkinen tartuntatilanne. Tilanteeseen olisi pitänyt varautua, mutta kuka olisi voinut tietää, että maaliskuussa 2021 tartuntaluvut ovat näin korkealla?

Nyt tärkeintä on nyt ihmisten terveys ja, että vaalit järjestetään mahdollisimman turvallisesti, jotta kaikki pääsevät äänestämään.

Itse olen ollut jatkuvasti huolissani erityisesti äänestyspaikoilla vaaleja toimittavien vaalivirkailijoiden turvallisuudesta. Miten heidän terveytensä olisi taattu, kun samalla äänestyspaikalla voi käydä äänestyspäivän aikana satoja äänestäjiä?

Yksi syy tilanteeseen on myös jatkuva julkishallinnosta nipistäminen. Tämä on johtanut siihen, että pakolliset asiat, eli lakisääteisesti hoidettavat asiat tehdään, mutta esimerkiksi koronan tapaisiin erikoistilanteisiin ei ole resursseja.

Itse haluan toivottaa tsempit kaikille ehdokkaille, demokratian sankareille!

Kampanja jatkuu ainakin minulla normaalisti aina vaalipäivään asti!

Vantaan kasvu tarvitsee kiskoja – ”Liikenneverkko on vetovoimatekijä, ja se estää alueiden eriytymistä”

Jos emme tee panostuksia joukkoliikenteeseen nyt, meillä on tulevaisuudessa käsissämme velan lisäksi heikosti toimiva joukkoliikenne, kirjoittaja sanoo.

Kuumana käyvä Vantaan ratikkakeskustelu on suistunut vaalipopulismin raiteille. Esimerkiksi mielipidekirjoituksessa (17.2.) “Valmistellaanko Vantaalla pakkomyönteisyyttä ratikalle? – ”Vantaan talous ei kestä monia samanaikaisia mittavia hankkeita” esitetään Vantaan ratikan suunnittelun lopettamista kertomatta vaihtoehtoisista liikkumismuodoista.

Tämä on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa, koska jos emme tee panostuksia joukkoliikenteeseen nyt, meillä on tulevaisuudessa käsissämme velan lisäksi heikosti toimiva joukkoliikenne.

Vantaalla bussit alkavat olla jo nyt ruuhkautuneita. Superbussivaihtoehto on moneen kertaan laskelmissa torpattu — aivan kuten Helsingissä, Tampereella ja väestöltään meitä pienemmässä Turussakin.

Elokuussa Tampereen kaduille ilmestyvä ratikka on meillekin oiva tiennäyttäjä, tarpeellinen ja kaikin puolin onnistunut hanke, josta paikalliset ovat varsin ylpeitä.

Monet porisevat Vantaan velan määrästä, kun puhutaan ratikasta. Vantaalla on kuitenkin vähemmän konsernivelkaa kuin esimerkiksi Espoolla. Ratikan kustantaisivat Vantaan lisäksi valtio, HSL ja mahdollisesti myös EU, jolloin kokonaiskustannukset Vantaan osalta laskevat merkittävästi.

Kaupungin arvion mukaan ratikan avulla saatavat hyödyt pelkästään kiinteistöistä ovat jopa 680 miljoonaa euroa. Näitä rahoja kunta tarvitsee kipeästi kaupungin palveluihin.

Sen lisäksi, että liikenneverkko on vetovoimatekijä, se estää alueiden eriytymistä, koska hyvät julkiset yhteydet helpottavat ihmisten kulkemista eri alueiden välillä. Ratikka vähentää myös liikenteen ympäristöhaittoja ja auttaa meitä kohti hiiletöntä aikakautta.

Vaalikiihkon lisääntyessä meidän pitää muistaa, ettei päätöksiä ole syytä tehdä mututuntumalla, vaan tietoon perustuen. Kunnan muiden palvelujen asettaminen vastakkain ratikkahankkeen kanssa ei ole kestävää, koska kaikkia palveluita tarvitaan.

On selvää, että Vantaan kasvu tarvitsee kiskoja ja ratikka tulee olemaan kiinteä osa 2030-luvun Vantaata.

Tuomas Suihkonen vaaliehdokas (vas.)

Julkaistu Vantaan Sanomissa 26.2.2021

”Helsingistä muutetaan Vantaalle, Suomen aidoimpaan kaupunkiin”

27-vuotias Tuomas Suihkonen vaatii, että ulkojääkentät ja liikuntapaikat pidetään kunnossa. Jalkapallo ja pipolätkä pitävät mielenterveyttä yllä koronan keskellä. 

Vantaan Vasemmiston ehdokas Tuomas Suihkonen kävelee haastattelua varten kauppakeskus Tikkuriin ulkomuistista. Hän on syntynyt ja asunut Vantaalla aina.

”Paljasjalkaisena tikkurilalaisena arvostan Vantaata korkealle. Niin arvostavat näköjään myös muut, koska muuttoliike on Helsingistä tänne päin. Tämä on Suomen aidoin kaupunki”, hän sanoo hymyillen.­

Ehkä Vantaalle muuttaneet ex-helsinkiläiset huomasivat korona-aikoina, miten hienoja metsäalueita ja ulkoliikuntamahdollisuuksia kaupungissa on. Niiden puolesta Suihkonen puhuu kuntapoliitikassa.

”Etenkin nuorille pipolätkä ja jalkapallo ovat tasa-arvoisia lajeja, joita voi harrastaa ilman isoja pääomia. Koronan aikaan kävi kuitenkin ilmi, että näitä paikkoja on liian vähän. Ulkojäillä oli jäätävä ruuhka koko talven. Ulkoliikuntapaikkoja pitää olla lisää.”

Ulkojäät ovat kutistuneet Suihkosen elinaikana ilmaston lämpenemisen myötä. 27-vuotias Helsingin yliopistossa historiaa opiskeleva Suhkonen kuuluu milleniaalien sukupolveen, joka vaatii ilmastokriisin ratkaisemista. 

”Kuntatasolla yksi merkittävimmistä asioista on liikkuminen. Julkisen liikenteen pitää toimia hyvin. Ilmastotekojen kuluja ei saa kuitenkaan kaataa työväenluokan maksettavaksi, vaan päästövähennykset pitää toteuttaa oikeudenmukaisesti. Tiesitkö, että Aalto-yliopiston selvityksen mukaan pienituloiset autonomistajat ajavat joka tapauksessa vähemmän kuin suurituloiset?”

Jos Suihkonen nähdään kaupunginvaltuustossa, mitä muuta hän siellä tavoittelee?

”Parempia mielenterveyspalveluita. Koronaeristys on lisännyt ihmisten mielenterveysongelmia. Matalan kynnyksen walk in -toiminnasta on hyviä kokemuksia ennen koronaa: tuen tarvitsijan ei pidä esittää diagnooseja tai lähetteitä, psykiatrisen sairaanhoitajan puheille pääsee saman tien.”

Pidempiaikaiseen mielenterveyshoitoon oli kuitenkin vaikea päästä jo ennen koronaa, ja pandemia-aika pahensi tilannetta entisestään. Psykiatria on erikoissairaanhoitoa, jonne pääsee vain terveyskeskuslääkärin lähetteellä, ja lääkärinajat ovat kortilla.

”Jonotusajat ovat Vantaalla liian pitkiä. Odottaessa ihmisen mielenterveysongelmat ehtivät pahentua.”

Mikä motivoi lähtemään ehdolle?

”Oikeudenmukaisuus. Politiikan tehtävä on edesauttaa hyvinvointia. Jos aina vain jatkamme palveluiden leikkaamista, hyvätuloiset varmasti pärjäävät, mutta entä muut? Tulen itse työväenluokkaisesta perheestä ja hyvinvointivaltion ansiosta olen tässä.” 

Haastattelija: Kukka-Maria Ahokas

Vantaalle lisää kerrostaloja ja kävelykatuja

Tuli pitkästä aikaa kirjoitettua taas Vantaan Sanomiin.✨

Vantaan Sanomissa käy kuumana keskustelu kaupunkirakentamisesta, joten päätin tarttua aiheeseen.

Vantaalla tarvitaan monipuolista asumista. Omakotitalojen lisäksi kaupungissa pitää olla tarjolla kohtuuhintaisia kerrostaloasuntoja. Asuntorakentamisessa tulisi ottaa erityiseen huomioon heikoimmassa asemassa olevat, eli nuoret ja opiskelijat. 🏘🏢

On mielestäni myös ajankohtaista tulevan Vantaan ratikan myötä keskustella, että mitä muita teitä, kuin Asematien Tikkurilassa, voisi muuttaa autotiestä kävelykaduiksi.🛣➡️🚊

Rakennetaan voittava Vasemmisto nuorten voimalla!

Puheessani Vasemmistoliiton 10. puoluekokouksessa puhuin nuorista toimijoista politiikassa.

”Arvoisa puheenjohtaja ja puoluekokousViime vuosina Vasemmistoliiton jäsenistö on vaihtunut radikaalisti — enemmän kuin missään muussa puolueessa. Vasemmistoliiton jäsenistöä kasvattaa erityisesti nuoret. Puolueemme on siis uudistunut ja uudistuu jatkossakin. Tämä voimavara on puolueelle etu. Nuorten jäsentemme täytyy olla puolueen rakentamisessa mukana. Nuorten ääni pitää kuulua politiikan rakenteissa, ei vain juhlapuheissa.

Nuoria saadaan puolueeseen mukaan, kun meillä on näkyvillä aktiivisia nuoria toimijoita. Näkyvät nuoret vaikuttajat muokkaavat mielikuvaa puolueesta yhä houkuttelevammaksi entistä suuremmalle määrälle nuoria. Annetaan siis laajasti tilaa nuorille jäsenillemme näkyä puolueen viestimissä ja mahdollistetaan heidän vaikuttaminen suurissakin saappaissa.

Puolueen politiikka puhuttelee nuoria ja vastaa tämän päivän haasteisiin — Tahdomme varmistaa oikeuden yhteiseen perintöön; neljään vuodenaikaan ja puhtaaseen suomalaiseen luontoon myös tuleville sukupolville. Meidän pitää kuitenkin tehdä nämä toteen, nuorten avulla. Nuorten puhutteleminen herättää myös vaatimuksen nuorten perspektiivin ja ymmärryksen kuulumisesta vasemmistolaisessa liikkeessä.

Tarvitsemme sellaista politiikkaa, joka puhuttelee kaiken ikäisiä, nuoria sekä vanhoja, ihmisiä kaikissa yhteiskunnallisissa asemissa, ammattikunnasta riippumatta. Sellaista politiikkaa, joka luo toivoa, saa liikkeelle ihmiset sekä muuttaa maailmaa joukkovoimalla. Vaalitaan solidaarista sukupolvipolitiikkaa yhteiskunnallisten kamppailujen tueksi.

Rakennetaan voittava Vasemmisto nuorten voimalla!

Kiitos!”

Pride-viikon huipennus

Lauantaina juhlittiin Pride-viikon huipennusta, jolloin yli 100 000 ihmistä marssi ihmisoikeuksien puolesta. Oikeuksien, jotka kuuluvat kaikille. Vantaalla viikkoa varjosti kuitenkin edelleen jo vuosia näkyvällä paikalla Hiekkaharjun aseman läheisyydessä oleva syrjivä Aito avioliitto -yhdistyksen banneri.

Vantaa oli tänävuonna ensimmäistä kertaa isommalla volyymilla mukana Pride-viikossa muun muassa liputtamalla sateenkaarilipuilla. Päätin kirjoittaa Vantaan Sanomiin siitä, että Vantaan kaupunki City of Vantaa tulisi vaatia tämän Aito avioliitto -yhdistytksen bannerin välitöntä poistamista. On harmittavaa huomata, kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei edelleenkään ole kaikille päivänselvää.

Maailma muuttuu kuitenkin yhä suvaitsevammaksi, kun sitä muutetaan! 🏳️‍🌈💪🏻

Kiitos! Eduskuntavaalit ovat ohi.

Vasemmistoliitolle vaalit olivat historialliset! Saimme vaalivoiton eduskuntavaaleissa pitkään aikaan. Parasta oli kuitenkin se, että eduskuntaan pääsi vantaalainen Vasemmiston edustaja Jussi Saramo. Täten voi todeta, että vantaalaisten valta kasvaa Suomessa!

Epäilenkin, että omaan vaalimenestykseeni saattoi vaikuttaa se, että moni päätti äänestää Jussia muun muassa meidän yhdennäköisyyden johdosta (katsokaa vaikka kuvasta!) 😉

Kaikissa asioissa on aina hopeareunus, niin tässäkin. Aloitin unelmatyöni toimitsijana Teollisuusliitossa. Työnantajallekin on luultavasti positiivista se, ettei työntekijän tarvinnut ottaa heti ensimmäisenä työpäivänä neljää vuotta lomaa kansanedustajuuden takia.

Suuret kiitokset vielä mukana olleille ja erityisesti äänestäjille! 🥳